hiilivetymolekyyleistä

Hiilivetymolekyylit ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka koostuvat yksinomaan hiili- ja vetyatomeista. Ne muodostavat orgaanisen kemian perustan ja ovat erittäin yleisiä luonnossa, esimerkiksi öljyssä ja maakaasussa. Hiilivedyt voidaan luokitella niiden rakenteen perusteella alkaaneihin, alkeeneihin ja alkyyneihin.

Alkaanit ovat tyydyttyneitä hiilivetyjä, joissa hiiliatomien väliset sidokset ovat yksinkertaisia. Niiden yleinen kaava on CnH2n+2. Esimerkkejä alkaaneista ovat metaani (CH4), etaanin (C2H6) ja propaani (C3H8). Alkaanit ovat suhteellisen reagoimattomia ja niitä käytetään usein polttoaineina.

Alkeenit ovat tyydyttymättömiä hiilivetyjä, joissa on vähintään yksi hiili-hiili-kaksoissidos. Niiden yleinen kaava on CnH2n. Esimerkiksi eteenin (C2H4) ja propeenin (C3H6) ovat alkeeneja. Kaksoissidokset tekevät alkeeneista reaktiivisempia kuin alkaanit, ja niitä käytetään muovien valmistuksessa.

Alkyynit ovat myös tyydyttymättömiä hiilivetyjä, mutta niissä on vähintään yksi hiili-hiili-kolmoissidos. Niiden yleinen kaava on CnH2n-2. Esimerkiksi etyyni (asetyleeni, C2H2) on tunnetuin alkyyni. Kolmoissidokset tekevät alkyyneista vieläkin reaktiivisempia, ja niitä käytetään esimerkiksi hitsauksessa.

Hiilivedyt voivat olla lineaarisia, haarautuneita tai syklisiä. Sykliset hiilivedyt, kuten sykloheksaani, muodostavat rengasrakenteita. Aromiattiset hiilivedyt, kuten bentseeni, ovat erityinen luokka syklisiä hiilivetyjä, joilla on resonanssirakenne ja joilla on erityisiä ominaisuuksia. Hiilivedyt ovat tärkeitä teollisuudessa ja energian tuotannossa.