helluntaan

Helluntaan, eli helluntaipäivän, on kristillisen liturgian juhla, joka muistuttaa Pyhän Hengen vuodattamisesta apostolien päälle Jerusalemin yläkerrassa. Nimi Pentekoste tulee kreikankielisestä sanasta pentekoste, joka tarkoittaa viisikymmentä, viittauksena pääsiäisen jälkeiseen ajanjaksoon. Juhlaa vietetään yleisesti Pyhän Hengen vuodatuksen tapahtumana, joka Apostolien tekojen mukaan johti apostolien kykyyn puhua kielillä ja julistaa evankeliumia eri kansoille.

Merkitys kristinuskon perinteessä on usein kirkon syntymäpäivä; Pyhä Henki antaa uskoville voiman ja kutsun välittää Jumalan sanoma maailmalle. Helluntaa korostaa Jumalan läsnäoloa yhteisössä ja kirkon lähetysmissiota sekä luterilaisissa, katolisissa, ortodoksisissa että monissa protestanttisissa yhteisöissä.

Ajallinen sijoitus vaihtelee vuodesta toiseen, mutta länsikirkkoperinteen mukaan helluntaa vietetään pääsiäisen jälkeisen viikoin ja 50. päivän juhlana, usein helluntaipäivänä sunnuntaina. Eri traditioissa juhlaliput ja liturgiset käytännöt voivat vaihdella, mutta yhteistä on Pyhän Hengen muistaminen ja kirkon tehtävän korostaminen.

Suomessa helluntaata vietetään sekä evankelis-luterilaisessa että ortodoksisessa kirkossa. Jumalanpalvelukset, virret ja saarnojen lisäksi tilaisuuksia järjestetään erityisesti seurakunnissa nuorison ja perheiden osallistumiseksi. Helluntaan liittyvät teemat ja rituaalit vaihtelevat seurakunnittain, mutta keskellä on Pyhän Hengen tenava ja kirkon vuorovaikutus maailmassa.