happoemäätasapainoon
Happo-emäätasapainoon (happo-emäätasapaino) viittaa dynaamiseen tasapainoon, jossa vesiliuoksessa happoja ja emäksiä muodostuu ja reagoivat toistensa konjugoitujen muotojen kautta. Brønsted–Lowry -määritelmän mukaan happo on protonin luovuttaja ja emäs sen vastaanottaja. Tasapainoa kuvaavat konjugoidut parit sekä niiden voimakkuudet ja liuoksen pH.
Happo-emäätasapainon keskeisiä käsitteitä ovat pH, pKa ja puskurit. Heikosti hapokkaan liuoksen pH voidaan arvioida Henderson–Hasselbalch -yhtälöllä:
Biologisesti happo-emäätasapaino on elintärkeä. Veren pH on normaaliarvoltaan noin 7.35–7.45, ja sitä ylläpidetään keuhkojen hiilidioksidin säätelemällä
Happo-emäätasapainon häiriöt ilmenevät metabolisina tai hengityksellisinä asidoosina ja alkaloosina. Diagnoosi perustuu laboratoriotutkimuksiin, kuten verinäytteisiin ja arterial