hapettumisreaktioiden

Hapettumisreaktiot ovat kemiallisia redox-reaktioita, joissa hapetumisnumero nousee. Reaktiossa pelkistin luovuttaa elektroneja hapettimelle, jolloin toinen aine hapettuu. Hapettimena toimii usein happea tai muita oksidantteja.

Hapettumisreaktioita voidaan luokitella täydellisiin hapettumisiin, joissa lopulliset tuotteet ovat voimakkaasti hapetuneita (esim. palaminen muodostaa hiilidioksidia ja vettä), sekä osittaiseen hapetukseen, jossa syntyy aldehydejä tai ketoneja orgaanisissa oksidoinneissa. Hapettumiset voidaan toteuttaa erilaisilla edellytyksillä: lämmöllä, valolla tai katalyyttisin keinoin.

Esimerkkejä hapettumisreaktioista ovat raudan ruostuminen kosteassa ilmassa, palaminen, sekä alkoholeiden oksidointi aldehydeiksi tai ketoneiksi. Biologisesti hapetus on keskeinen osa soluhengitystä ja fotosynteesiä, joissa elektroneja siirtyy elektroninsiirtoketjussa ja koentsyymien avulla.

Hapettumisreaktioilla on merkittävä rooli teollisuudessa, energiantuotannossa ja biologiassa sekä ympäristössä. Ne voivat olla eksotermisiä ja vaativat kontrollia. Yhteenvetona hapettumisreaktiot kattavat laajan joukon prosesseja, joissa elektronit siirtyvät ja hapetusnumero nousee.