hankintapolitiikat

Hankintapolitiikat ovat organisaation hankintojen ohjausperiaatteita ja -käytäntöjä, joiden tarkoituksena on varmistaa tavaroiden, palveluiden ja töiden hankinnan tehokkuus, läpinäkyvyys sekä arvon saavuttaminen kilpailun ja vastuullisuuden kautta. Ne määrittelevät, miten hankintatarpeita arvioidaan, millä kriteereillä toimittajia valitaan ja miten sopimuksia hallinnoidaan. Hankintapolitiikat tukevat organisaation strategisia tavoitteita, budjettia sekä riskienhallintaa.

Hankintapolitiikat koskevat sekä julkista että yksityistä sektoria. Julkishankinnoissa ne noudattavat lain ja mahdollisten eurooppalaisten direktiivien vaatimuksia; yksityisellä sektorilla politiikka toimii sisäisenä ohjenuorana ja laadunvarmistuskeinona. Poliittiset ja hallinnolliset puitteet voivat sitoa hankinnat kestävyyteen, eettisiin periaatteisiin sekä tasa-arvoiseen kilpailuun.

Tavallisia politiikan osa-alueita ovat kilpailuttamismenettelyt, hankintojen hyväksyntämenettelyt, sopimus- ja toimittajahallinta sekä läpinäkyvyys- ja tiedonjakovelvoitteet. Keskeisiä kriteerejä voivat olla hinta ja elinkaarikustannukset, laatu, toimitusvarmuus, sosiaaliset ja ympäristötekijät sekä toimittajien monimuotoisuus. Lisäksi politiikassa määritellään vastuullisuustavoitteita, riskien hallintaa sekä seurantaa ja raportointia.

Toteutuksessa huomioidaan organisaation kokoa, toimialaa ja riskejä sekä säännösten muuttuvuutta. Hyvin laadittu hankintapolitiikka edistää kilpailua, edullisuutta, toiminnan luotettavuutta sekä arvojen mukaista hankintaa.