hallinnoitavaksimuotoa

Hallinnoitavaksi muotoa on termi, jota käytetään politiikan tutkimuksessa kuvaamaan, miten valta on organisoitu ja miten päätöksiä tehdään sekä miten vastuullisuus ja oikeusvalta toteutuvat organisaatiossa, valtiolla tai julkisessa hallinnossa. Käsitettä käytetään sekä valtioiden että muiden julkisten toimijoiden hallinnon arkkitehtuurin kuvaamiseen.

Yleisimmät luokitukset koskevat valta- jaon järjestäytymistä sekä oikeusvaltalaisen normiston tilaa. Valta voidaan keskittää tai hajauttaa; valtion sisällä voi olla unitaarinen järjestelmä tai liittovaltio. Päätöksenteon legitimiteetti rakentuu usein perustuslaeista ja oikeusvaltion periaatteista, mutta järjestelmiä voidaan luonnehtia myös muuten. Pääkategorioita ovat demokratia ja autoritaarisuus. Demokratian muodoista puhutaan usein suoran ja edustuksellisen demokratian erona; autoritaarisissa järjestelmissä valta on yleensä keskittynyt pienelle eliitille tai yhdelle johtajalle, ja vapauksien suojaaminen voi olla rajattua.

Esimerkkejä hallinnon malleista ovat parlamentaarinen järjestelmä (hallituksen vastuu eduskunnalle; pääministeri johtaa hallitusta), presidenttijohtoinen järjestelmä (presidentti sekä valtionpäämies ja hallituksen johtaja, tehtävät eriytyneet) sekä semi-presidentialismi. Vaihtoehtoja esiintyy sekä unitaarisina että liittovaltiomallien yhteyksissä. Suomi on parlamentaarinen unitaarinen valtio; Yhdysvallat on presidenttijohtoinen liittovaltio; Ranska on yleensä luokiteltu semi-presidentialismiksi. Monissa maissa on hybridejä ja sekamuotoja.

Hallinnon muoto vaikuttaa politiikan toimintaan, mukaan lukien vastuunjako, oikeusvaltion toteutuminen, päätösten läpinäkyvyys, vakaus ja tehokkuus sekä kansalaisten osallistumismahdollisuudet. Muutokset yhteiskunnassa voivat ajan kuluessa muuttaa hallinnon muotoa.