hakkerointeja

Hakkerointeja tarkoitetaan yleensä tietokonejärjestelmien, verkkopalvelujen sekä digitaalisten laitteiden turvajärjestelmien ohittamista, luvattua tietojen lukemista, muokkaamista tai palvelujen estämistä. Termi kattaa sekä laittomat teot että lailliset, valtuutetut toimet, kuten haavoittuvuuksien etsimisen ja testauksen, esimerkiksi penetraatiotestauksena. Hakkerointi voidaan nähdä spektrinä eri motiivien ja oikeudellisten tilanteiden mukaan.

Hakkerit voidaan jaotella eri tavoin motiivien sekä luvallisuuden mukaan: white-hat-hakkerit toimivat organisaatioiden luvalla turvallisuuden parantamiseksi, black-hat-hakkerit toimivat laittomasti, ja grey-hat-hakkerit voivat liikkua näiden rajamailla. Yhteisö on kehittynyt 1960–1970-luvuilta lähtien, ja nykyisin näkyy laajasti viranomaisten, yritysten ja yksittäisten tutkijoiden välinen yhteistyö bug bounty -ohjelmien ja julkisten haavoittuvuustiedotteiden kautta.

Tavallisimpia hakkeroinnin alueita ovat haavoittuvuuksien etsiminen ohjelmistoista ja järjestelmistä, luvattomasti tapahtuva käyttöoikeuksien saaminen, sekä kourallinen teknisiä keinoja kuten phishing-yritykset ja haittaohjelmat. Myönteisen näkökulman mukaan tutkijat auttavat korjaamaan löydetyt puutteet; kielteisen näkökulman mukaan rikolliset voivat käyttää tietoja laittomiin tarkoituksiin. Turvallisuuden parantaminen, yksityisyyden suojan ja riskien hallinta ovat keskeisiä teemoja.

Katso myös: tietoturva, kyberhyökkäykset, bug bounty -ohjelmat, penetraatiotestaus.