gneissit

Gneissit ovat korkean asteen metamorfisia kivilajeja, joiden tyypillinen rakenne on kerroksellinen ja foliatoitunut. Ne koostuvat vaaleista ja tumista mineraalikerroksista, jotka muodostavat nauha- tai raidoituneen ilmeen.

Synty ja kehitys: Gneissit muodostuvat yleensä korkeissa lämpötiloissa ja suurissa paineissa osana orogeenisten tapahtumien muokkaamaa maankuorta. Protolithinaan voivat olla granodioriitteja, graniitteja tai sedimentaarisia kivilajeja, jotka metamorfosoituvat. Mineraloiden erotteleva kasvu johtaa gneissin tyypilliseen kerrokselliseen rakenteeseen.

Mineraalinen koostumus: Vaaleissa nauhoissa ovat tavallisesti kvartsia ja plagioklaasia sekä mahdollisesti K-feldspatia. Tumissa nauhoissa korostuvat biotiitti, hornblenda ja joskus granatoidi. Koostumus vaihtelee felsisen (vaalea) ja mafisen (tumma) suuntausten mukaan protolitin alkuperäisen koostumuksen sekä metamorfisen tilan mukaan.

Ominaisuudet ja erottaminen: Gneissit eroavat schisteista ja muista kerroksellaisista metamorfisista kivistä selvän foliatoituneen rakenteen ja vahvan kerroksellisuuden vuoksi. Jos osan kivilajista on sulaen, syntyy migmatitteja, jotka edustavat osittaisen sulamisen tilaa gneissin ja magmaattisen kivilajin välillä.

Sijainti: Gneissit ovat yleisiä kontinentaalisen maankuoren kivilajeja ja muodostuvat tyypillisesti suurissa orogeenisissa vyöhykkeissä. Suomessa gneissit ovat merkittäviä osa Fennoskandian kilpeä.