glutamaattina

Glutamaattina viitataan tässä glutamaattiin, yhdisteeseen joka esiintyy sekä proteiineissa että vapaina yksikköinä soluissa. Se on ei-välttämätön aminohappo, koska keho pystyy syntetisoimaan sitä muista aineista, kuten alfa-ketoglutartraatista. Ravinnosta glutamaattia saa runsaasti proteiinipitoisista elintarvikkeista, kuten maitotuotteista, lihasta, sienistä ja tomaateista. Vapaita glutamaattiyhdisteitä on myös joidenkin elintarvikkeiden lisäaineissa ja ne vaikuttavat usein umamityyppiseen makuun, esimerkiksi monosodium glutamate -lisäaineen muodossa.

Biologinen rooli: Glutamaatti on keskushermoston tärkein eksitoottinen välittäjäaine. Se aktivoi NMDA-, AMPA- ja kainaatteireseptoreita ja on olennaisen tärkeä synaptisen plastisuuden, oppimisen ja muistin kannalta. Lisäksi glutamaatti osallistuu aminohappojen aineenvaihduntaan ja toimii osana kehon energiataloutta.

Ravinto ja turvallisuus: Suurin osa glutamaatista saadaan ruokavaliosta proteiinien mukana, mutta vapaita muotoja esiintyy myös elintarvikkeiden käsittelyssä. Elintarvikevalmistuksessa käytetty monosodium glutamate (MSG) parantaa makua. Useimmat viranomaistutkimukset pitävät MSG:n yleisesti turvallisena kohtuullisilla annoksilla, mutta joillakin ihmisillä voi esiintyä herkkyysreaktioita, kuten päänsärkyä tai punoitusta, pienellä osalla väestöstä. Näitä reaktioita ei ole todistettu yleiseksi ilmiöksi.

Käyttö ja tutkimus: Glutamaatti on sekä ravinnon rakennusaine että keskeinen aivojen välittäjäaine. Sen tasapainon ylläpitäminen on tärkeää sekä proteiinien aineenvaihdunnassa että hermoston toiminnassa.