glukoosiarvoista

Glukoosiarvot viittaavat veren glukoosipitoisuuteen, joka on elimistön tärkein energianlähde. Veren glukoositasoa säätelevät useat hormonit, erityisesti insuliini ja glukagoni.

Normaalit glukoosiarvot vaihtelevat riippuen siitä, milloin veri on otettu. Paastonäytteenä, eli kun henkilö ei ole syönyt useisiin tunteihin, normaali verensokeri on yleensä välillä 3,9–5,6 mmol/l. Syömisen jälkeen verensokeri voi nousta hetkellisesti, mutta sen tulisi palautua normaaliin tasoon muutaman tunnin kuluessa.

Kohonneet glukoosiarvot voivat viitata diabetekseen. Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa haima ei tuota riittävästi insuliinia, kun taas tyypin 2 diabeteksessa elimistö ei käytä insuliinia tehokkaasti. Myös raskausdiabetes voi aiheuttaa kohonneita verensokeriarvoja odotusaikana.

Mataliin glukoosiarvoihin, eli hypoglykemiaan, voi johtaa esimerkiksi liian suuri insuliiniannos, aterioiden väliin jättäminen tai runsas fyysinen rasitus. Oireita voivat olla vapina, hikoilu, huimaus ja sekavuus.

Glukoosiarvojen seuranta on tärkeää diabeteksen hoidossa ja ehkäisyssä. Mittaus tapahtuu yleensä sormenpäästä otettavasta veripisaraesta käyttäen glukoosimittaria. Pitkäaikaisen verensokerin tilaa kuvaa HbA1c-arvo, joka kertoo keskimääräisen verensokeritason viimeisten 2–3 kuukauden ajalta.