gerundiamuodossa

Gerundiamuodossa on suomen kielen termi, joka viittaa verbimuotoihin, joita käytetään ei-finaalisissa, toiminnan merkitystä ilmaisemissa tai toiminnan nimeämisessä. Yleensä puhutaan kahdesta päätyypistä: nominalisoivasta muodosta -minen sekä konverbaalisista muodoista, kuten -malla/-mällä sekä -matta/-mättömä. Näillä muodoilla ei ole itsessään aikamuotoa, vaan ne toimivat tavan, keinon tai samanaikaisen/toistuvan toiminnan ilmaisijoina.

Nominalisoiva -minen- muoto muodostaa substantiivin kaltaisen ilmaisun verbistä, esimerkiksi lukeminen, kirjoittaminen, kokkaaminen. Näin ilmaistaan teko sinänsä: “Lukeminen parantaa sanavarastoa.” Tällainen muoto voi toimia lauseen subjekti- tai objektimuotona ja siihen voidaan sisällyttää määritteitä tai määrityksiä.

Konverbaaliset muodot muodostuvat -malla/-mällä sekä negatiiviset -matta/-mättömä muodot, jotka ilmaisevat keinoa, tapaa tai ehtoa. Esimerkit: “Kävelemällä säästämme aikaa.” (keinona käveleminen) sekä “Hän poistui puhumatta sanaakaan.” (toiminta ilman puhumista). Konbereveja käytetään usein rinnastamaan tapaa tai yhteyksiä, ja ne voivat esiintyä lauseen adverbiaalina tai osana konjunktiota.

Käytännön tehtävissä gerundiamuotoja käytetään sekä sananmuodollisesti että lauseyhteyden ilmaisussa: ne tekevät toiminnasta käsitteen, joka voidaan yhdistää muihin sanoihin sekä lauseen rakenteisiin. Gerundian muotoja opetellaan erityisesti kielenopetuksessa ja kielitieteellisessä selityksessä, jossa ne auttavat erottamaan teon käsittelyn tavalta ja toiminnan suhteelta kontekstiin.

Lyhyesti: gerundiamuodossa viittaa siihen, miten suomalainen kieli voi käsitteellistää tai ilmaista toimintaa ei-finaalisesti sekä miten tekoa voidaan ilmaista sananloppujen avulla eri tehtävissä.