generaattorikapasiteetin

Generaattorikapasiteetti kuvaa generaattorin kykyä tuottaa sähköenergiaa tietyissä olosuhteissa. Se määritellään suurimpana jatkuvana ulostulona, jonka laite pystyy ylläpitämään annetuissa jäähdytys- ja ympäristöolosuhteissa. Kapasiteetti ilmoitetaan yleensä sekä näennäistehona (kVA) että reaalina tehona (kW tai MW). Näennäisteho kuvaa jännitteen ja virran yhteisvaikutusta, kun taas reaalinen teho kertoo käytettävissä olevan energian määrän. Teho P ja näennäisteho S liittyvät toisiinsa tehokerroin pf mukaan: P = S × pf, pf on tyypillisesti 0,8–1,0.

Käyttötasot ja ratingit:

Kapasiteettia ilmoitetaan usein erikseen prime- eli jatkuvana kapasiteettina sekä standby- eli varakapasiteettina. Prime-teho kuvaa kykyä tuottaa tehoa pitkään vaihtelevalla kuormituksella ilman aikarajoituksia. Standby-teho on suurin teho, jota generaattori voi tuottaa katkosten aikana, usein enintään tiettyyn määrään tunteja vuodessa.

Käytännön derating ja tekijät:

Kapasiteetti voi laskea ympäristön lämpötilan, korkeuden, ilmanpaineen ja jäähdytysjärjestelmän tehon mukaan. Myös polttoaineen laatu, öljyn viskositeetti sekä laitteen ikä vaikuttavat. Usein derating-kaaviot antavat taulukkoina suhteellisen kapasiteetin näiden tekijöiden mukaan.

Sovellukset ja standardit:

Generaattorikapasiteettia sovelletaan sähkönjakelussa, varavoimassa sekä pien- ja suurteollisuudessa. Kansainvälisiä standardeja ovat esimerkiksi IEC 60034 -sarja ja IEEE-standardeja. Kapasiteetin suunnittelussa huomioidaan myös verkon luotettavuus, kapasiteettikerroin ja mahdolliset kapasiteettilisäykset.