geeniperimää

Geeniperimä tarkoittaa populaation geneettistä koostumusta: kaikkien yksilöiden perimien alleelit sekä niiden suhteelliset osuudet, joita tietyssä populaatiossa esiintyy. Se kuvaa, millainen perimän kirjo on siirtyessään seuraaville sukupolville, ja kuinka paljon genomin monimuotoisuus siellä on. Geeniperimän harvinaisten ja yleisten alleelien kirjo vaikuttaa siihen, miten populaatio reagoi ympäristömuutoksiin sekä miten sopeutuminen ja evoluutio etenevät.

Geeniperimän koostumukseen vaikuttavat sekä sattumanvaraiset että määräävät tekijät. Mutaatiot luovat uusia alleeleja, kun taas geenivirtaus eli populaatioiden välinen siirtymä altistaa alleeleita uusille yhdistelmille. Myös populaation koon pienentyminen voi muuttaa geeniperimää voimakkaasti sattumanvaraiseen driftin kautta; pullonkaulavaikutus ja perustajavaikutus voivat johtaa merkittäviin muutoksiin alleelien jakautumisessa. Luonnonvalinta muokkaa geeniperimää, kun tietyt alleelit tarjoavat parempaa sopeutumista olosuhteisiin. Maantieteellinen eristäytyminen voi estää geenivirtausta ja kasvattaa eroja eri populaatioiden välillä.

Ongelman mittaaminen ja teoria perustuvat alleelien frekvensseihin, esimerkiksi yleisluontoisessa Hardy-Weinbergin tasapainossa oletetaan, että ilman evolutiivisia voimia alleelien osuudet säilyvät vakaana sukupolvien yli. Käytännössä geneettinen monimuotoisuus, geneettinen vaihtelu ja geeniperimän koostumus ovat keskeisiä erityisesti luonnonm Suojelutieteessä, kotieläin- ja kasvinjalostuksessa sekä perintötekijöiden tutkimuksessa.