fytohormonien

Fytohormonit ovat kasveissa esiintyviä pieninä määrinä toimivia orgaanisia signaalimolekyylejä, jotka säätelevät kasvin kehitystä, kasvua ja reaktioita ympäristötekijöihin. Ne toimivat sekä paikallisesti että etäisesti ja niiden vaikutukset riippuvat kokonaisesta hormonisignaalin verkostosta sekä kudostyypistä ja ympäristötilanteesta.

Yleisimmät ryhmät ovat auxiinit, kytoininit, giberellinit, abskisihappo ja etyleeni. Auxiinit säätelevät pituuskasvua, juurien kehitystä ja kiertoliikkeitä; niitä kuljetetaan polaarisesti kasvin eri osien välillä. Kytoininit edistävät solujen jakautumista sekä versoihin ja lehdetäreihin liittyviä kasvuprosesseja ja voivat viivästyttää lehden vanhenemista. Giberellinit vaikuttavat pituuskasvuun, siementen heräämiseen ja kukinnan ajoitukseen. Abskisihappo säätelee siementen lepotilaa, stressivasteita sekä stomatojen toimintaa. Etyleeni on kaasumainen hormoni, joka säätelee kypsymisprosessia, lehtien vanhenemista sekä hedelmien kypsyntä ja stressivasteita.

Muita merkittäviä ryhmiä ovat brassinosteroidit, jasmonaatit, salisylihappo ja strigolaktaatit, jotka osallistuvat kasvun säätelyyn, kukintaan, juuristoihin sekä puolustusvasteisiin. Fytohormonit toimivat usein yhdessä ja niiden signaalit voivat kytkeytyä toisiinsa sekä ympäristötekijöihin. Näiden hormonien tuntemus on tärkeä osa maataloutta ja kasvinjalostusta: niiden avulla voidaan vaikuttaa itämiseen, kukintaan, sadonhallintaan sekä kasvien stressikestävyyteen ja kypsymisvaiheisiin.