flippikirja

Flippikirja, eli flipbook, on sidottu tai niiteillä koottu kirja, jossa sivuille on piirretty peräkkäisiä kuvia. Kun sivuja käännetään nopeasti, katsoja näkee lyhyen animaation. Kuvien välillä on pieniä muutoksia, jotta liike muodostuu katsottaessa. Tekniikka perustuu näkökivuun ja käsin tehtyyn sarjaan, ja tyypillinen animaatio koostuu useista kymmenistä kehyksistä.

Historia: Flippikirjat kehittyivät 1800-luvun lopulla viihteen välineiksi ennen elokuvataiteen kehittymistä. Yksi varhaisista kehittäjistä oli brittiläinen John Barnes Linnett, jonka kineograafi toi idean esille. 1900-luvulla flipkirjoja valmistettiin sekä lasten leikkikaluiksi että opetusvälineiksi, ja ne olivat yleisiä ennen elokuvien laajempaa levinneisyyttä.

Rakenne ja valmistus: Flipbookissa on tyypillisesti 20–60 sivua; kuvat suunnitellaan siten, että peräkkäiset sivut limittyvät, jolloin käännöt sujuvat. Sivujen koko, kuvatarkkuus ja sidonta vaikuttavat kestävyyteen. Nykyään käytetään usein digitaalista piirustusta ja laadukasta tulostusta sekä kestävää sidosta.

Käyttökohteet: Viihde, koulutus sekä markkinointi. Flipkirjoja käytetään animaation periaatteiden havainnollistamiseen, lyhyiden tarinoiden esittämiseen ja lahjoina tai promootioissa.

Digitaalinen muoto: Nykyään flipbook-idea elää digitaalisessa muodossa sovelluksissa ja verkkosivustoilla, jotka jäljittelevät sivukäännön tunteen ja esittävät lyhyitä animaatioita.