fibrinolyysissä

Fibrinolyysi on tärkeä fysiologinen prosessi, joka hajottaa verihyytymiä, erityisesti fibriiniä. Tämä prosessi on välttämätön verisuonten tukkeutumisen estämiseksi ja veren virtauksen ylläpitämiseksi kudoksiin. Fibrinolyysi alkaa, kun plasminogeeni muuttuu aktiiviseksi entsyymiksi nimeltä plasmiini. Plasmiinin muodostumista edistävät useat aineet, kuten kudosplasminogeenin aktivaattorit (tPA) ja urokinasigeeninen plasminogeenin aktivaattori (uPA).

Kun plasmiini on muodostunut, se sitoutuu fibriiniin ja alkaa hajottaa sen proteiinirakenteita. Tämä johtaa fibriiniverkon hajoamiseen ja lopulta hyytymän liukenemiseen. Fibrinolyysin säätely on tarkkaa. Sen toimintaa estävät plasminogeenin aktivaattorin estäjät (PAI) ja plasmiinin estäjät, jotka varmistavat, että hyytymien hajoaminen tapahtuu vain tarvittaessa.

Häiriöt fibrinolyysissä voivat johtaa kahteen pääongelmaan: liian vähäinen fibrinolyysi voi aiheuttaa liiallista hyytymistä ja verisuonitukoksia, kun taas liian voimakas fibrinolyysi voi johtaa liialliseen verenvuotoon. Jotkin lääkkeet, kuten alteplaasi ja streptokinaasi, jäljittelevät tai edistävät fibrinolyysiä ja niitä käytetään veritulppien hoitoon sydäninfarkteissa ja aivohalvauksissa.