feodaalinen

Feodaalinen (feodalismin) järjestelmä on keskiaikaisessa Euroopassa ja joissakin muissa kulttuureissa kuvattu yhteiskunta- ja talousmalli, jossa maan omistus ja hallinta sekä sotilaallinen ja oikeudellinen valta rakentuvat läänityksen ja vasallisuuden ympärille. Pääperiaate on, että suurmaanomistaja luovuttaa läänin (fief) vasallilleen vastineeksi sotilaallisesta palveluksesta sekä muista velvoitteista, kuten neuvoista. Läänitys antaa vasallille oikeuden hallita tilaa ja periä tuloja, usein vuokrina tai verona, ja hakemaan lisäapuja tarvittaessa. Vasalli on velvollinen siirtämään osan näistä velvoitteista alaisilleen ja suojelemaan maan asukkaita sekä pitämään yhteiskunnan tilan vakaana.

Toinen keskeinen piirre on talonpoikien asema ja manorialismi: maaorjat tai tilanviljelijät työskentelevät isännän tiluksilla ja maksavat veroa tai suorittavat työpanosta vastineeksi suojasta ja maasta. Tämä järjestelmä ylläpiti sekä maatalouden tuotantoa että paikallista järjestystä.

Feodaalisuuden ilmentymiä on useita: Länsi-Euroopassa sitä pidetään perinteisenä keskiaikaisena rakennelmana; Itä-Euroopassa ja Aasiassa on omat, vastaavat järjestelmämuodot. Japanin feodaalismi, jossa shogunikausi ja daimot sekä vasallisuhteet muistuttavat eurooppalaista rakennetta, on yksi tunnetuimmista esimerkeistä. Feodaalisen järjestelmän vaikutukset ja sen kyky ohjata valtaa sekä taloutta ovat tutkittuja, ja sen hajoaminen liittyi keskushallinnon vahvistumiseen sekä talouden ja yhteiskunnan muutoksiin 1300–1700-luvuilla.