evoluutioprosessi

Evoluutioprosessi kuvaa populaatioissa tapahtuvaa perinnöllisten ominaisuuksien taajuuksien muutosten kertymistä sukupolvesta toiseen. Variaatio perimässä syntyy mutaatioista, rekombinaatiosta sekä seksuaalisesta lisääntymisestä. Kun ympäristö luo valintapaineita, erilaisten alleelien menestys eroaa, ja taajuudet muuttuvat.

Keskeisiä mekanismeja ovat luonnonvalinta, gene flow (geenien siirtyminen populaatioiden välillä) sekä geneettinen drift (satunnainen taajuuksien vaihtelu, joka korostuu pienissä populaatioissa). Mutaatiot tuottavat uutta perinnöllistä materiaalia, ja rekombinaatio sekä lisääntymisen järjestelyt muokkaavat alleelien yhdistelmiä. Näiden mekanismien yhteisvaikutukset johtavat fenotyyppisen monimuotoisuuden kasvamiseen sekä genotyyppisen rakenteen muutoksiin populaatioissa.

Evoluutio voi johtaa sopeutumiseen ympäristöön ja lopulta uusien lajien kehittymiseen, jos populaatiot eriytyvät riittävästi ja risteytyminen estyy. Mikroeluution tasolla havaitaan pienempiä fenotyyppisiä ja geneettisiä muutoksia; makroevoluutiossa tarkastellaan lajin, suvun tai suurien linjojen kehitystä.

Todisteet evoluutiosta ovat moninaiset: fossiiliaineisto, morfologiset ja geneettiset samankaltaisuudet sekä molekyylitasoisen perinnöllisyyden tutkimukset tukevat evoluution yleisyyttä. Aikaskaala vaihtelee tuhansista vuosista miljooniin vuosiin, ja evoluutio on jatkuva prosessi, joka muokkaa elämän monimuotoisuutta.