etäpesäkkeestä

Etäpesäke tarkoittaa syövän leviämistä primaarikasvaimesta muualle kehon osiin. Tällaiset etäpesäkkeet muodostuvat yleensä verenkierron tai lymfaattisen järjestelmän kautta ja voivat sijaita missä tahansa elimessä, mutta yleisimpiä kohteita ovat maksa, keuhkot, luusto ja aivot. Etäpesäkkeet eroavat paikallisesta leviämisestä, joka rajoittuu primaarikasvaimeen ja sen lähialueille.

Leviäminen tapahtuu monimutkaisilla mekanismeilla. Syöpäsolut voivat vapautua primaarikasvaimesta ja tunkeutua verenkiertoon tai imusuonistoon, kulkea uudelleenkudoksiin ja muodostaa uuden kasvaimen. Seed and soil -ajattelun mukaan tietyt elimet tarjoavat otollisen ympäristön kasvulle; geneettiset muutokset ja vuorovaikutukset immunologisen sekä kudosympäristön kanssa vaikuttavat siirtymiseen ja kolonisaatioon.

Oireet riippuvat etäpesäkkeen sijainnista ja koosta. Maksapesäkkeet voivat aiheuttaa vatsakipuja tai ruokahaluttomuutta; keuhkopäät voivat aiheuttaa yskää tai hengenahdistusta; luuston etäpesäkkeet voivat aiheuttaa luukipua, murtumia tai hyperkalsemia; aivopesäkkeet voivat aiheuttaa päänsärkyä tai neurologisia oireita.

Diagnostikka ja luokitus perustuvat kuvantamisiin (CT, MRI, PET-CT) ja mahdollisesti histologiseen tutkimukseen. Metastaasin levittäytyminen luokitellaan TNM-järjestelmässä M-luokkaan, tyypillisesti M1, joka merkitsee etäpesäkkeitä. Hoito on usein systemaattista ja pitkäjänteistä: kemoterapiaa, kohdennettua terapiaa ja immunoterapiaa sekä hormonaalista hoitoa tietyissä syövissä. Paikallinen hoito (radioterapia, kirurginen poisto tai stereotaktinen radiokirurgia) voidaan käyttää oireiden lievittämiseen ja joidenkin yksittäisten etäpesäkkeiden hallintaan. Hoidon tavoitteena on pidentää elinaikaa, parantaa elämänlaatua ja hallita oireita.