etyleeniyhdisteistä

Etyleeniyhdisteet, tunnetaan myös nimellä alkeenit, ovat tyydyttymättömiä hiilivetyjä, joille on tunnusomaista vähintään yksi hiili-hiili -kaksoissidos. Yksinkertaisin etyleeniyhdiste on eteeni (C2H4), joka on nimetty kaksoissidoksen läsnäolon perusteella. Eteenin yleinen kaava on CnH2n, jossa n on vähintään 2. Alkeenien kemialliset ominaisuudet eroavat alkaanien ominaisuuksista johtuen kaksoissidoksen reaktiivisuudesta. Kaksoissidos on elektronirikas alue molekyylissä, mikä tekee alkeeneista alttiita elektrofiilisille additioreaktioille.

Additioreaktioissa kaksoissidos katkeaa ja atomeja tai atomiryhmiä lisätään molekyyliin. Esimerkiksi halogenointi, hydrohalogenointi ja hydraatio ovat yleisiä alkeenien reaktioita. Alkeenien polymerointi on erityisen tärkeä teollisuudessa, jossa monet muovit, kuten polyeteeni, valmistetaan eteenin polymeroinnista. Alkeenien sterioisomeria on myös merkittävä piirre. Kaksoissidoksen jäykkyyden vuoksi alkeeneilla voi esiintyä cis-trans-isomeriaa, jos kumpaankin hiiliatomiin on kiinnittynyt erilaiset substituentit. Tätä isomeriaa ei esiinny alkaanien vapaan pyörimisen vuoksi.

Teollisesti etyleeniyhdisteitä tuotetaan pääasiassa öljyn ja maakaasun krakkauksella. Eteenin ja muiden lyhytketjuisten alkeenien käyttö on laaja-alaista kemianteollisuudessa, ja ne ovat tärkeitä lähtöaineita monien muiden yhdisteiden synteesissä, mukaan lukien alkoholit, aldehydit ja orgaaniset hapot. Eteenin käyttö kasvien hormonina on myös huomionarvoista, sillä se vaikuttaa hedelmien kypsymiseen ja muihin kasvien kehitysprosesseihin.