esiselvityksellä

Esiselvityksellä tarkoitetaan ensimmäistä suunnitteluvaihetta, jossa selvitetään tarve, vaihtoehdot ja toteutettavuus ennen yksityiskohtaista suunnittelua. Tavoitteena on määritellä ongelma ja tavoitteet sekä kartoittaa keskeiset rajat, riskit ja mahdolliset hyödyt. Tuloksena on päätöksentekijöille tarkoitettu yhteenveto, joka ohjaa seuraavia askeleita, kuten siirtymistä täydentävään tutkimukseen, hankesuunnitteluun tai projektin lopettamiseen.

Esiselvitys sisältää tyypillisesti tarvetta kuvaavan lähtökohdan, vaihtoehtojen ja ratkaisujen esittämisen, sekä korkean tason arvioinnin teknisestä, taloudellisesta, ympäristöllisestä ja lainsäädännöllisestä toteutettavuudesta. Lisäksi siinä esitetään karkeat kustannusarviot, aikataulu sekä riskianalyysi. Menetelmät voivat olla kirjallisuusselvitystä, varhaisia paikan päällä tehtäviä kartoituksia, sidosryhmien haastatteluja ja markkinatiedon keruuta. Tuloksena on selkeä raportti tai tiedonanto, joka kuvaa löydökset ja suosittelee seuraavia toimia.

Käyttökohteet ja konteksti: Esiselvitystä käytetään laajalti rakennus- ja infrainvestoinneissa, kaupunkisuunnittelussa, energia- ja ympäristöprojekteissa sekä julkisen sektorin hankkeissa. Sillä voidaan perustella budjetointi, kilpailutus ja hankkeen laajuuden sekä toteutettavuuden alustava määrittäminen ennen sitovien suunnitelmien laatimista.

Rajoitukset: Koska esiselvitys perustuu usein rajalliseen dataan, sen johtopäätökset ovat suuntaa-antavia eivätkä sitovia. Se toimii päätöksenteon tukena, ei lopullisena arviointina.