erottumisessa

Erottumisessa tarkoittaa erottumisen prosessin tilaa tai vaihetta. Se kuvaa tilanteita, joissa kokonaisuus jakautuu erillisiin osiin tai ominaisuudet tulevat selvästi ilmi. Sanaa käytetään sekä arkikielessä että tieteellisessä tekstissä silloin, kun puhutaan ilmiöstä, jossa osa-alueet erottuvat toisistaan.

Taivutus ja merkitys: erottuminen on nominatiivin perusmuoto; -minen on nominalisointipääte. Inessiivimuoto erottumisessa muodostuu lisäämällä -ssa. Esimerkkejä: erottumisessa käytetyt menetelmät, erottumisessa tapahtuvat muutokset.

Käyttökonteksteja: kemian kontekstissa erottumisesta puhutaan usein faasien erottumisena, kun liuoksen komponentit jakautuvat erilleen. Fysikaalisissa ja teknisissä yhteyksissä termi voi viitata prosesseihin, joissa ominaisuudet tai kategoriat erottuvat toisistaan. Biologiassa erottumisella voi viitata eriytymiseen tai erottumiseen solujen tai muiden yksiköiden ominaisuuksista. Yleisesti se kuvaa prosessia, jossa jotain eriytyy tai erottuu vaikkapa sisäisestä rakenteestaan.

Verrattuna sanaan erottelu ja erottuminen: erottuminen viittaa usein prosessiin, jossa jokin muuttuu erilliseksi tai selkeästi toisistaan, kun taas erottelu viittaa toimintoon tai toimenpiteeseen jakaa tai luokitella erilleen. Erottuminen eroaa esimerkiksi erottelusta siinä, että kyse on muodostuvan tai kehittyvän erottumisen dynamiikasta.

Katso myös: erottuminen, erottelu, erottaminen.