epälikvidiyteen

Epälöikviditeetti, suomennettuna epälikviditeetti, tarkoittaa tilaa, jossa omaisuus tai rahoitusinstrumentti ei ole helposti vaihdettavissa rahaksi markkinoilla. Realisointi voi vaatia merkittäviä hinnanmuutoksia, pidempää kaupankäyntiä tai suuria kustannuksia, eikä ostajan tai myyjän löytäminen ole nopeaa tai yksinkertaista.

Epälöikviditeetti voi kohdistua sekä markkinoihin yleisesti (markkinapäin aiheutuva epälikviditeetti) että yksittäiseen omaisuuteen tai instrumenttiin (esimerkiksi pienikokoiset osakkeet, erikoissijoitukset tai kiinteistöt). Sen taustalla vaikuttavat tekijät voivat olla pieni kaupankäyntivolyymi, ohut kaupankäyntisyvyys, informaatiovaikutusten epätasapainot, korkeat transaktiokustannukset sekä sääntely- tai vakuutusmääräysten asettamat rajoitukset.

Mittareita epälikvidiyden arvioimiseksi ovat muun muassa bid-ask -spreadin koko, kaupankäyntivolyymi ja markkinan syvyys (depth). Lisäksi arvostukset ja ajatus kaupankäynnin ajallisesti kestämisestä sekä hintojen vaikutus kaupankäyntiin voivat kertoa likviditeetin tilasta. Epälikviditeetti liittyy usein likvidiitiriskiin, eli riskiin siitä, ettei omaisuutta saada nopeasti realisoitua kohtuulliseen hintaan.

Vaikutukset voivat olla laajoja: yritykset voivat kohdata vaikeuksia täyttää maksuvelvoitteitaan tai rahoituksen saatavuutta, sijoittajat joutua etsimään kevyemmin kooltaan niukempia tai riskisiä realisointimalleja, ja markkinat voivat kokea hintavaihtelujen lisäystä sekä kustannusten kasvua. Hallinnassa epälikviditeettiä voidaan pyrkiä vähentämään varainhoidolla, kassavirtojen suunnittelulla, likviditeettivarojen pitämisellä sekä riskien hajauttamisella.