epoksiset

Epoksiset ovat epoksihartseista ja niistä valmistetuista polymeeriliimoista, pinnoitteista sekä komposiittimateriaaleista käytettyjä nimityksiä. Epoksihartseissa on epoksiryhmiä, jotka reagoivat kovettajien kanssa muodostuen ristisidottuja verkostoja. Tämä kemiallinen reaktio voi tapahtua huoneenlämmössä tai lämpökovetuksessa ja määrää materiaalin lopullisen lujuuden sekä kestävyyden.

Kovettajat ja reaktiot voivat olla erilaisia. Yleisimmät kovettajat ovat amiinit, anhydridit sekä polyamidit, mutta käytössä on myös muita lisäaineita, jotka muokkaavat suorituskykyä ja käsiteltävyyttä. Seoksen pot life -aika eli käyttöaika riippuu hartteseoksesta, lämpötilasta ja määristä. Kun kovettuminen etenee, hartsi muuttuu kovaksi, kestäväksi ja kemikaalisesti resistentiksi verkostoksi, jonka ominaisuudet voidaan räätälöidä koostumusta hienosäätämällä.

Ominaisuudet ja sovellukset. Epoksiset tarjoavat korkean tartunnan useisiin alustoihin, erinomaisen kemikaali- ja lämpövastuksen sekä hyvän sähköeristyksen. Ne ovat yleisiä pinnoitteissa, liimoissa sekä kuituvahvisteisten komposiittien sideaineina. Elektroniikassa käytetään epokseja potointi- ja suojauskerroksina, auto- ja rakennusteollisuudessa sekä teollisissa pinnoitteissa.

Edut ja rajoitteet. Epoksiset voidaan räätälöidä erilaisilla hartseilla ja kovettajilla, mikä mahdollistaa kovuuden, kimmoisuuden ja lämmönkeston tason muokkaamisen. Haittoja ovat hauraus joissakin järjestelmissä, kosteudelta ja UV-säteilyn vaikutuksilta altistuminen sekä kierrätysvaikeudet. Käsittelyn aikana tulee noudattaa turvallisuusohjeita, sillä epoksihartsit voivat aiheuttaa ihoärsytystä tai herkistymistä.

Uusissa kehityssuunnissa keskitytään kestävämpiin hartseihin, alhaisempiin haihtuvien aineiden päästöihin sekä pareihin hyödynnettävyyteen ja kierrätysmahdollisuuksiin.