ennustamiselle

Ennustaminen on kulttuurisesti levinnyt käytäntö, jossa ihmiset pyrkivät arvioimaan tulevia tapahtumia tai epävarmoja lopputuloksia. Menetelmät ja motivaatiot vaihtelevat: jotkut hakevat ohjausta arjen valintoihin, toiset viihdettä tai rituaalista merkitystä. Ennustamista ei nykyisin pidetä tieteellisesti todistettavana ilmiönä, ja sen tulkinnat pohjaavat usein symboleihin, tulkintaan tai subjektiiviseen kokemukseen.

Yleisimmät menetelmät ovat tarot-korttien tulkinta, astrologia, käsienluku (palmistry), riimut tai runot, numerologia, teelehtien luku sekä unien tulkinta. Vähemmän yleisiä mutta esiintyviä muotoja ovat esimerkiksi clairvoyance sekä mediumismi. Monissa kulttuureissa ennustamisen osa-alueita on historiallisesti käytetty sekä yksilöiden että yhteisöjen päätösten tueksi.

Historiallisesti ennustaminen juontaa juurensa moniin muinaisiin kulttuureihin, kuten Mesopotamiaan, Kiinaan ja Intiaan. Keskiajan ja varhaismodernin ajan myötä siihen liittyi sekä uskonnollisia että okkultistisia traditioita. 1800–1900-lukujen esoteeriset liikkeet lisäsivät popularisoitumista, ja nykyaikaisessa käytännössä ennustaminen esiintyy sekä viihteenä että itseohjautuneena neuvontana.

Kritiikki ja etiikka ovat keskeisiä: monet tutkijat pitävät ennustamista pseudotieteenä, ja tulkintojen taustalla voivat olla yleiset ilmiöt kuten Barnum-efekti. Eettinen toiminta korostaa läpinäkyvyyttä, palvelun luonteen ilmoittamista (viihteenä) sekä asiakkaiden suojaa hyväuskoisuudelta ja taloudelliselta hyväksikäytöltä. Lainsäädäntö ja kuluttajansuoja vaihtelevat maittain. Ennustamisen rooli vaihtelee yksilöittäin: jotkut käyttävät sitä harkinnan tukena, toiset näkevät sen inspiraation lähteenä, useimmat pitävät sitä pääasiassa viihteenä.