energiamuotoihin

Energiamuotoihin viitataan energian erilaisten ilmentymien kautta. Energiaa ei synny eikä katoa, vaan se muuttuu muodosta toiseen. Suljetussa järjestelmässä kokonaisenergia säilyy, vaikka yksittäiset energiamuodot voivat muuttua toisikseen.

Yleisimmät energiamuodot ovat mekaaninen energia (mukaan lukien liike-energia ja potentiaalienergia), lämpöenergia, kemiallinen energia, sähköenergia, säteilyenergia ja ydinenergia. Mekaaninen energia koostuu liike-energiasta sekä potentiaalienergiasta; potentiaalienergia voi syntyä gravitaatiosta, elastisesta deformaatiosta tai muista kentistä. Lämpöenergia liittyy systeemin lämpötilaan ja sisäiseen liikkeeseen. Kemiallinen energia varastoituu kemiallisissa sidoksissa ja vapautuu kemiallisissa reaktioissa. Sähköenergia liittyy sähkövarauksiin ja sähkövirtaan, ja se voidaan muuntaa valoksi, äänisignaaliksi tai liikkeeksi. Säteilyenergia on sähkömagneettisen säteilyn energiaa, kuten valo tai infrapunasäteily. Ydinenergia syntyy ydinreaktioista, kuten fissiosta tai fuusiosesta.

Energiamuuntelun yksi keskeinen piirre on energian säilyminen: kokonaismäärä pysyy samana, vaikka muodot vaihtuvat. Arjessa energian muunnoksia seuraamme esimerkiksi kuluttajatuotteissa ja teollisuudessa: polttoaineen kemiallinen energia muuttuu lämpö- ja kineettiseksi energiaksi moottorissa; jousi tai venytys varastoi elastista energiaa ja vapauttaa sen, kun jousi päästetään; aurinkoenergia muunnetaan sähköksi ja lämmöksi sekä rakennuksissa että laitteissa.