elämänkaariajatteluun

Elämänkaariajattelu (life course approach) on monitieteinen tutkimus- ja politiikkakehys, jossa tarkastellaan, miten yksilön elämänpolut rakentuvat ajan kuluessa sosiaalisten rakenteiden, taloudellisten olosuhteiden sekä politiikkojen vuorovaikutuksesta. Lähestymistavan keskeinen tarkoitus on ymmärtää, miten varhaiset kokemukset, mahdollisuudet ja tulevat tapahtumat vaikuttavat ihmisen terveydelle, koulutukselle, työllisyydelle ja huolenpitokäytännöille pitkällä aikavälillä.

Keskeiset käsitteet ovat elämänkaaren trajektoriat (life trajectories), siirtymät (transitions), ajankäyttö ja ajoitukset (timing), sekä yhden elämän tapahtumien toisiinsa kytkeytyneet vaikutukset. Elämänkaariajattelussa korostuvat myös linked lives -käsitteet, joissa läheisillä (esim. perheellä, kumppaneilla) on keskeinen vaikutus toistensa mahdollisuuksiin ja kokemuksiin. Lisäksi huomio kiinnittyy siis johdonmukaisuuteen, resilienssiin sekä kumulatiiviseen etuun ja tippumiseen (cumulative advantage/disadvantage) eli siihen, miten edellisten vaiheiden kokemukset kasaantuvat tuleviin mahdollisuuksiin tai rajoituksiin.

Soveltaminen ja tarkoitus on monialainen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä elämänkaariajattelulla pyritään ymmärtämään, miten varhaiset hyvinvointi-investoinnit ja koulutukselliset mahdollisuudet vaikuttavat myöhempiin sairauksiin, eläkepäätöksiin ja sosiaaliseen asemaan. Poliittinen päätöksenteko hyödyntää lähestymistapaa arvioidessaan ohjelmien pitkän aikavälin vaikutuksia sekä ohjelmien ajoitusta ja kohdentamista. Tutkimuksessa käytetään usein pitkittäistutkimuksia, syklianalyysiä ja elämänhistoriallisia aineistoja.