elinkeinoissa

Elinkeino on suomen sana, jolla tarkoitetaan toimeentulon lähdettä tai harjoitettua työ- tai liiketoimintaa. Elinkeinoissa (essiittinen monikko) viitataan useisiin elinkeinoihin tai niiden toimintaan, sekä siihen, millä tavoin ihmiset hankkivat elantonsa ja millainen talouden rakenne elinkeinojen perusteella on. Käytössä termi esiintyy usein yhteydessä elinkeinoelämään ja alueelliseen talouden tarkasteluun.

Tilasto- ja tutkimuskontekstissa elinkeinoja käytetään työllisyyden, tulonlähteiden ja talouden rakenteen luokitteluun. Tyypillisiä elinkeinoja ovat maatalous, metsätalous ja kalastus (ensimmäinen eli primääri sektori), teollisuus (toinen eli sekundääri sektori) sekä palvelut (kolmas eli tertiääri sektori). Elinkeinoissa tarkastellaan usein sekä yksilöiden toimeentuloa että alueellisia eroja ja muutoksia väestön elinkeinojen rakenteessa.

Historian ja maakunnallisen tarkastelun kontekstissa elinkeinorakenne on muuttunut merkittävästi. Maaseudun suuri riippuvuus maataloudesta ja metsätaloudesta on vähentynyt kaupungistumisen, teollistumisen sekä palveluiden nousun myötä, kun taas monipuolisemmat elinkeinot voivat tarjota useampia ja joustavampia tulonlähteitä. Elinkeinoissa tarkastellaan siten sekä ihmisten toimeentuloa että talouden dynamiikkaa ja kehitystä.