elektronikuoreista
Elektronikuoret ovat atomin elektronien todennäköisiä sijainteja ydintä ympäröivillä alueilla. Ne muodostuvat kvantittuneista tiloista, joiden energiat määräytyvät pääkvanttiluvun n ja alikuorien l mukaan (s-, p-, d- ja f-alikuoret). Ytimen sähköiset vaikutukset sekä elektronien vuorovaikutukset johtavat kuorien eriytymiseen ja järjestyksen määräämiseen: alemmat kuoret täyttyvät ennen ylempiä.
Kuoret nimetään usein n-arvon mukaan: K-kuori vastaa n=1, L-kuori n=2, M-kuori n=3, N-kuori n=4. Sisä- eli ydinsisäkuoret
Elektronit täyttyvät Aufbau-periaatteen mukaan, ja Pauli-esto sekä Hundin sääntö ohjaavat jakautumista kuorille ja alikuorille. Käytännössä sisäkuoret
Esimerkkejä: natrium: 1s^2 2s^2 2p^6 3s^1; happi: 1s^2 2s^2 2p^4; rauta: [Ar] 3d^6 4s^2. Näin elektronikuoret vaikuttavat