elastomerisiä

Elastomerisiä materiaaleja ovat polymeeripohjaiset aineet, joilla on korkea elastiivisyys: ne venyvät suuria määriä ja palautuvat kuormituksen jälkeen pääosin alkuperäiseen muotoonsa. Tämä käyttäytyminen johtuu verkostomaisesta rakenteesta, jossa molekyyliketjut ovat ristikkäin sitoutuneet tai muodostavat vahvoja fysikaalisia sidoksia. Elastomeerinen verkosto antaa sekä suuret venymäominaisuudet että hyvän palautumisen kyvyn.

Esimerkkejä elastomeereista ovat luonnonkumi sekä synteettiset kumit, kuten styreeni-butadieenikumit (SBR), polybutadieeni (BR), neopreeni, silikonikum sekä fluorokumikumit ja uretaanikumit. Elastomerit voivat olla perinteisiä vulkanisoitumalla muodostuvia materiaaleja tai termoplastisia elastomeereja (TPE), joiden elastinen verkosto voidaan purkaa ja uudelleen muodostaa lämpötilan vaikutuksesta.

Vulkanisaatio tai muu verkostuminen parantaa elastomeerien lujuutta, kulutuskestävyyttä sekä kemikaalien- ja lämpötilojen sietoa. Toisaalta termoplastiset elastomeerit tarjoavat helpomman käsiteltävyyden ja kierrätettävyyden, koska niihin ei aina tarvita pysyvää ristikkäistymistä.

Elastomeereja käytetään laajasti tiivisteissä, letkuissa, iskunvaimennus- ja jousitusjärjestelmissä sekä auto- ja teollisuussovelluksissa, kuten renkaissa ja tiivisteissä, sekä monissa lääketieteellisissä ja teknisissä laitteissa. Niiden korkea venyvyys, hyvä palautuminen ja laaja kemikaali- sekä lämpötilakestävyys tekevät niistä keskeisiä kumimateriaaleja.