donorimolekyyleistä

Donorimolekyyleistä viitataan molekyyleihin, jotka voivat luovuttaa elektroniparin toiselle kemialliselle lajille. Ne ovat usein Lewis-lähettiläitä eli elektroniparin luovuttajia ja muodostavat koordinaatiosidoksia vastaanottajaan, kuten metallikeskukseen. Donorimolekyylit voivat olla neutraaleja molekyylejä tai ioneja, ja niiden dentiteetti eli sitoutumiskyky määrittää, kuinka monta sidosta ne voivat muodostaa.

Koordinaatiosidoksissa donorimolekyylit toimivat ligandeina. Esimerkkejä monodentaatisista ligandeista ovat vesi (H2O), ammoniakki (NH3), cyanidi (CN−) ja kloridi (Cl−); monikohdaisia (polydentaatisia) ligandeja ovat esimerkiksi etyleeniglykoli (en) ja oksalaatti (C2O4^2−), jotka voivat muodostaa useita sidoksia keskukseen. Ligandien elektroniparin luovutus ja keskuksen elektronirakenne vaikuttavat koordinaatiotason ja reaktiivisuuden ohella myös spin-tiloihin ja magnetisiin ominaisuuksiin.

Redoksiyhteyksissä donorimolekyylit voivat olla elektronien luovuttajia eli redukanteja. Biologisessa kontekstissa NADH ja askorbaatti sekä monet muut vahvat reduktorit toimivat donorimolekyyleinä, mahdollistamalla elektroninsiirrot solutasolla.

Donorimolekyyleillä on keskeinen merkitys katalyyteissä, metallokompleksien suunnittelussa, materiaalitieteessä ja biokemiallisissa prosesseissa, joissa elektronien siirto ja koordinointi ohjaavat reaktiota.