dinoflagellateissa

Dinoflagellaatit ovat yksisoluisia protisteja, joita tavataan pääasiassa merellisen planktonin koostumuksessa, mutta niiden esiintymä lajittelee myös makean veden ympäristöihin. Tämä ryhmä kuuluu Alveolata-kuntaan ja Dinoflagellata-lahkoon. Useimmat lajit ovat fotosynteettisiä, mutta joukossa on myös mixotrofeja sekä heterotrofia hyödyntäviä lajeja.

Rakenne ja liikkuminen on omaleimaista: solulla on kaksi lipua, joista toinen liikuttaa vaakasuunnassa ja toinen pystysuunnassa; soluseinä koostuu epätyypillisistä kilpien kaltaisista levyistä, joita kutsutaan thekaksi. Dinoflagellaatit voivat olla solunsisäisesti aktiivisia kromosomeja muistuttavia soluja, joilla on erityinen dinokaryoottinen tumajakso; kromosomit ovat usein pysyvästi tiivistyneitä ja geenien ilmaisua säätelevät poikkeukselliset mekanismit.

Elinympäristö ja merkitys ovat moninaisia: suurin osa lajeista on meressä elijöitä planktonissa, mutta osa löytyy makeasta vedestä. Osa lajeista fotosynteettisiä, osa heterotrofisia tai sekatotrofisia. Monet lajit voivat tuottaa valo- ja hapetusreaktioita hyödyntävää bioluminesenssiä. Joidenkin lajien toksiset toiminnot voivat johtaa vaarallisiin kukintoihin (harmful algal blooms) ja aiheuttaa kasvikunnan sekä ihmisten terveysriskejä saxitoksiinien, brevetoksiinien tai muiden alkaloidien kautta.

Ekologisesti dinoflagellaatit ovat tärkeitä primaarituottajia merissä ja joissakin koralliriuttojen symbiontteja, kuten zooxanthellaeja. Sedimenteissä ne muodostavat elinkelpoisia cyst-kasetteja, jotka säilyvät pitkään ja mahdollistavat populaation uusiutumisen. Fossiileina dinoflagellateilla on pitkä tallenne, jota käytetään merellisen ympäristön aikaisempien olojen tutkimuksessa.