dieselmoottorina

Dieselmoottorina tarkoitetaan sisätilakaasuttavaa moottoria, jossa dieselpolttoaine ruiskutetaan korkeapaineisena puristetun ilman palotilaan, ja palaminen tapahtuu puristuslämpötilan vuoksi ilman kipinää. Tämä mahdollistaa korkean hyötysuhteen ja suuria vääntöjä, erityisesti matalilla ja keskivaiheilla kuormitteilla. Dieselmoottorit voivat olla nelitahtisia, ja ruiskutus voidaan toteuttaa suoraan palotilaan (DI) tai johteisesti ennen sitä. Modernit järjestelmät käyttävät korkeapaineista ruiskutusta, common rail -injektiota sekä turboahdusta ja jäähdytystä.

Historia: Rudolf Diesel kehitti dieselmoottorin 1890-luvulla; ensimmäiset toimivat prototyypit todettiin 1897. Moottorin käytön laajentuminen teollisuudessa ja autokäytössä tapahtui 20. vuosisadalla, ja siitä on tullut keskeinen voimanlähde raskaille ajoneuvoille, laivoille ja generaattoreille.

Ominaisuudet ja tekniset ratkaisut: korkea puristusaste antaa paremman hyötysuhteen, tyypillisesti noin kolmasosasta yli 40 prosenttiin riippuen käyttökohteesta. Polttoaine ruiskutetaan ajoitusohjatusti korkeapainein, ja ruiskutuksen tarkkuus sekä turboahdus vaikuttavat tehon ja polttoainetalouden tasapainoon. Modernit moottorit hyödyntävät myös jäähdytystä ja ketterää polttoaineenhallintaa.

Sovellukset ja ympäristö: dieselmoottoreita käytetään henkilö- ja kuorma-autoissa, laivoissa, teollisuuskoneissa sekä varavoimamalaitoksissa. Ne tarjoavat hyvän väännön ja polttoainetehokkuuden, mutta voivat tuottaa NOx- ja hiukkas­päästöjä. Nykyään käytetään päästöjenhallintamenetelmiä, kuten EGR, DPF ja SCR sekä biopolttoaineita päästöjen vähentämiseksi.