depigmentaatiota

Depigmentaatio tarkoittaa ihon tai hiusten pigmentin melaniinin määrän vähenemistä tai pigmentin menetyksen aiheuttamaa alueellista vaalenevaa muutosta. Se voi ilmetä pieninä läiskinä tai laajempina alueina, ja siihen liittyy yleisesti hiljaisempi, vaaleampi ihon väri verrattuna ympäröivään alueeseen.

Sen taustalla on useita mekanismeja ja tiloja. Yleisimmät ovat melaniisyyden tuotannon väheneminen tai loppuminen melanosyyttien toiminnan häiriintyessä, autoimmuuninen tuhoutuminen sekä tulehdukselliset tai traumaan liittyvät jälkiläiskät. Lisäksi on syntymäaikaisia tai perinnöllisiä tiloja, kuten albinismi (melaniinin tuotannon geneettinen puute) sekä nevus depigmentosus (congenitaalinen depigmentaatio, jossa melanosyyttien määrä voi olla normaalia tai hieman vähentynyt). Muita yleisiä syitä ovat post-inflammatorinen hipopigmentaatio (jälkivaurio tai tulehdus), sekä erilaiset sienitautit kuten pityriasis versicolor, jotka voivat aiheuttaa vaihtelevan pigmentaatio-epätasaisuuden.

Diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan, anamneesiin ja tarvittaessa lisätutkimuksiin kuten Wood-lamppuun (valon avulla pigmentaatio erottuu) tai dermatoskoosiin. Harvoin tarvitaan ihonbiopsia. Hoito riippuu depigmentaation syystä: vitiligoa hoidetaan usein paikallisilla kortikosteroideilla tai calcineuriinisaineilla, valoterapia (lyhyen aallonpituuden UVB), sekä harvoin kirurgisin tai depigmentaatiomorphic hoidoin laajempien alueiden tapauksissa. Post-inflammatorinen hipopigmentaatio voi palautua ajan myötä tai altistamatta ihoa auringolle nopeuttaa pigmentin palautumista.

Ennaltaehkäisyssä korostuvat aurinkosuoja ja pigmentaatiopisteiden suojaaminen UV-säteilyltä. Potilaita ohjataan seuraamaan tilannetta lääkärin kanssa, sillä depigmentaatio voi olla krooninen ja luonteeltaan uusiutuva.