dekoodauslogiikassa

Dekoodauslogiikka, joka tunnetaan myös nimellä dekooderi, on digitaalisen elektroniikan peruskomponentti. Se on yhdistelmälogiikkapiiri, joka muuntaa syötteiden joukon tiettyyn tulosteeseen. Dekooderi ottaa yhden tai useamman syötteen ja aktivoi yhden tulosteistaan syötesignaalin arvon perusteella.

Yleisimmin dekooderit ovat binäärisiä. N-bittinen dekooderi voi muuntaa $2^n$ mahdollista syöteyhdistelmää. Esimerkiksi 2-bittinen dekooderi ottaa kaksi syötettä (A ja B) ja voi tuottaa neljä mahdollista tulostetta (esim. Y0, Y1, Y2, Y3). Jos syöte on 00, Y0 aktivoituu; jos syöte on 01, Y1 aktivoituu, ja niin edelleen. Jokainen tuloste vastaa yksilöllistä binääriarvoa, joka syötteet muodostavat.

Dekoodereilla on monia sovelluksia digitaalijärjestelmissä. Niitä käytetään usein muistilohkojen osoitteiden valintaan, missä ne ohjaavat datan lukemista tai kirjoittamista oikeaan sijaintiin. Niitä hyödynnetään myös tiedon reitityksessä ja segmenttinäytön ohjauksessa, missä ne muuttavat binäärilukuja numeeristen näyttöjen näyttämään muotoon. Lisäksi dekoodereita voidaan käyttää erilaisten operaatioiden valintaan aritmeettis-loogisissa yksiköissä (ALU) ja ohjaussignaalien generoinnissa suorittimissa.

Dekooderien toteutus tapahtuu yleensä porttiverkkoina, jotka hyödyntävät AND-, OR- ja NOT-portteja. Suurempien dekooderien rakentaminen voi olla tehokkaampaa käyttämällä "enable" -syötteitä, jotka mahdollistavat dekooderien kaskadoinnin monimutkaisempien toimintojen suorittamiseksi.