decelerointi

Decelerointi tarkoittaa nopeuden vähenemistä. Fysiikassa decelerointi viittaa kiihtyvyyden suunnan muutokseen siten, että nopeus pienenee; käytännössä se tarkoittaa negatiivista kiihtyvyyttä, kun liikkuva kappale hidastuu.

Kiihtyvyys a määritellään a = Δv/Δt. Kun nopeus vähenee ajan kuluessa, a on negatiivinen. Eri ajanjaksoilla voidaan puhua siitä, kuinka suuri on hetkellinen decelerointi, sekä siitä, kuinka suureksi se keskimäärin muodostuu tietyn ajanjakson aikana. Yksiköt ovat sama kuin kiihtyvyydellä, (metriä per sekunti toisessa potenssi), ja decelerointi esitetään usein positiivisena luvunakin puhumalla vain sen suuruudesta. Taustan ymmärtäminen vaatii sekä nopeuden että ajanjakson mittaamista.

Decelerointiin vaikuttavat tekijät ovat moninaisia. Jarrutuksessa tärkein tekijä on kitka jarrupintojen ja pyörien välillä sekä pyörien ja tien välisessä liikkeessä syntyvä jarrutusmomentti. Muita vaikutuksia ovat ilmanvastus, tien kitka, renkaiden liukukyhmyä ja tien kaltevuus sekä mahdolliset lisävoimat kuten mäen alamäen aiheuttama vaikutus. Decelerointi mitataan tavallisesti fysikaalisessa kontekstissa yksiköissä metrejä sekunnissa toisessa potenssi, ja liikennetekniikassa sitä tarkastellaan usein merenkierroksen turvallisuudessa tapahtuvan jarrutusmatkan ja aikamääriä analysoitaessa. Vältettävät suuret deceleroinnit voivat aiheuttaa vaaratilanteita, erityisesti matkustajien vammoja.

Esimerkki: Auto kulkee 100 km/h (nopeus noin 27,8 m/s) ja hidastaa 4 sekunnin aikana. Reaaliaikainen decelerointi on noin -6,95 m/s^2, eli noin -0,71 g. Tämä kuvaa, miten nopeasti nopeus vähenee ja kuinka voimakas jarrutus on. Decelerointia arvioidaan ja optimoidaan sekä ajoneuvojen turvallisuusominaisuuksien että suorituskyvyn kannalta.