datatyyppiin

Datatyyppi on ohjelmoinnissa arvojen esittämistavan ja niiden käsittelyn säätelevä käsite. Sen mukaan arvolle määritellään, millaisia operaatioita sen kanssa voi suorittaa, millainen muistialue arvoon varataan ja millaisia rajoituksia arvolle asetetaan. Datatyypit mahdollistavat ohjelman toiminnan järkevän ja turvallisen, sekä helpottavat virheiden havaitsemista ja suorituskyvyn hallintaa.

Datatyyppejä voidaan ryhmitellä eri tavoin. Yleisimmät perus- eli primitiiviset tyypit ovat muun muassa kokonaisluvut (int), liukuluvut (float, double), totuusarvot (boolean) sekä merkki- tai merkistöarvot (char). Rakenteelliset tyypit kattavat esimerkiksi taulukot, listat tai sanakirjat, sekä useimmiten kokoelmat, kuten joukot ja sonta. Olio-ohjelmoinnissa tyypit voivat viitata luokista ja olioista, joiden avulla kuvaillaan sekä tietoja että toimintoja.

Tyyppijärjestelmät voivat olla staattisia tai dynaamisia sekä vahvoja tai heikkoja. Staattisessa järjestelmässä tyypit tunnetaan ja tarkastetaan käännösvaiheessa, mikä voi parantaa turvallisuutta ja suorituskykyä. Dynaaminen järjestelmä tarkastaa tyypit ajon aikana. Vahva tyyppijärjestelmä pyrkii estämään potilaiden sekaantumisen ilman eksplisiittisiä muunnoksia, kun taas heikommat järjestelmät sallivat helpommin arvojen joukkouraunioita. Tyyppien muunnoksia (castingin) ja yhteensopivuutta käytetään, kun eri tyypeillä on yhteisiä operaatioita tai kun halutaan muuntaa arvoa toiseen esitykseen.

Datatyypit ovat keskeisiä suunnittelussa ja virhehallinnassa: ne vaikuttavat kykyyn validoida syötteitä, ohjelmakoodin luettavuuteen sekä suorituskykyyn. Oikea tyyppivalinta ja oikea muunnos auttavat välttämään virheitä ja mahdollistavat kattavamman toteutuksen.