burstvirheet

Burstvirheet ovat virheitä, joissa peräkkäin sijaitsevat bitit tai symbolit ovat virheellisiä. Tyyppisesti ne esiintyvät lyhyinä jaksoina ja vaikuttavat useisiin peräkkäisiin näytteisiin kerralla. Burstvirheet eroavat usein satunnaisista yksittäisistä virheistä, koska ne aiheuttavat pitkäaikaisia virhejaksoja, jotka voivat olla vaativia korjata.

Syyt ja mallit: Burstvirheit voivat johtua impulsiivisesta melusta, kanavan fade-tilan vaihteluista, synkronointivirheistä tai laitteistohäiriöistä. Virheiden pituutta mitataan usein niiden määrällä L, eli kuinka monta peräkkäistä virheellistä bittia on. Kan Abstractissa käytetään malleja kuten Gilbert-Elliottin tilamalli, jossa kanava vaihtuu hyvän tilan ja huonon tilan välillä. Tämä kuvaa bursts-virheiden syntymekanismia ja niiden toistuvuutta.

Vaikutukset ja ratkaisut: Burstvirheet ovat haasteellisia, koska pitkät peräkkäiset virheet voivat ylittää monien perinteisten virhekoodien korjauskyvyn. Tämän vuoksi käytetään virhekoodiyhdistelmiä, kuten Reed-Solomon- ja BCH-koodeja, sekä interleavingia, jolla virheet hajautetaan useampaan pienempään osaan. Interleavingin syvyyden lisääminen parantaa korjaustehoa, mutta voi lisätä viiveitä.

Käyttökohteet: Burstvirheitä esiintyy muun muassa digitaalisissa tallennusmedioissa (CD-, DVD-, Blu-ray -levyt sekä NAND-muisti ja muistitikut), langattomissa kanavissa sekä optisessa ja hyötyviestinnässä, missä impulsiivinen melu tai signaalin häiriö aiheuttaa peräkkäisiä virheitä. Tunnetut ratkaisut näissä ympäristöissä perustuvat sekä tehokkaisiin virhekoodien valintoihin että virheiden hajauttamiseen.