broadcastverkkojen

Lähetysverkko on viestintäjärjestelmä, jonka tarkoitus on välittää sama sisältö samanaikaisesti suurelle vastaanottajakunnalle. Sellaiset verkot käsittävät tuotantopaikan, jakeluverkon ja vastaanottimet, ja ne on suunniteltu toimimaan tehokkaasti monille käyttäjille ilman erillisiä yhteyksiä kuhunkiin vastaanottimeen.

Tyypillisiä muotoja ovat terrestriaaliset lähetysverkot (maa-alueen televisio- ja radiolähetykset), satelliittilähetys sekä kaapeli- tai kuitupohjaiset jakeluverkot. Digitaalinen televisio ja radio käyttävät erilaisia standardeja riippuen maasta, kuten DVB-T/T2, DVB-S2, ATSC, ISDB-T sekä DAB+/DAB radiokanaville.

Lähetysverkko koostuu keskuksesta tai studiosta, jakeluverkosta sekä lähetinlaitteistosta ja vastaanotintyypeistä (antenni- tai satelliittivastaanotin). Digitaalissa järjestelmissä sisältö pakataan ja multiplexoidaan (jaettuna useiksi ohjelmaversioiksi) samalla signaalilla ja kuljetetaan verkon kautta useammalle vastaanottimelle.

Toiminta edellyttää taajuus- ja modulointihallintaa, ohjelmien aikataulutusta sekä ohjelmaopasteita (EPG) ja teknistä huoltoa. Turvallisuus ja redundanssi ovat tärkeitä erityisesti kriittisissä palveluissa.

Sääntely ja standardointi vaihtelevat maittain; taajuusvaraukset ja lisenssit myöntää julkinen telehallinto. Siirtymä analogisesta digitaalisesti sekä siirtymä IP-pohjaiseen jakeluun ovat keskeisiä kehityssuuntia, jotka mahdollistavat suuremman joustavuuden ja kustannustehokkuuden.