biokonjugaatio

Biokonjugaatio viittaa prosessiin, jossa kaksi molekyyliä liitetään yhteen kemiallisesti, joista toinen on biologinen molekyyli, kuten proteiini, nukleiinihappo tai hiilihydraatti. Tämä yhdistäminen muodostaa biokonjugaatin, joka on synteettinen yhdistelmä näistä kahdesta eri komponentista. Tavoitteena biokonjugaatiossa on usein yhdistää kahden molekyylin hyödyllisiä ominaisuuksia tai luoda uusia toimintoja, joita yksittäisillä molekyyleillä ei ole.

Yleisiä biokonjugaation menetelmiä ovat kovalenttisten sidosten muodostaminen, jotka ovat vahvoja ja pysyviä yhteyksiä. Tämä voidaan saavuttaa käyttämällä erilaisia kemiallisia reagensseja, jotka reagoivat spesifisesti biomolekyylien funktionaalisten ryhmien, kuten amiini- tai karboksyyliryhmien kanssa. Biokonjugaatiota käytetään laajasti lääketieteessä ja biotekniikassa. Esimerkiksi vasta-ainelääkkeet ovat biokonjugaatteja, joissa vasta-aine yhdistetään sytotoksiseen lääkkeeseen kohdistamaan lääkkeen suoraan syöpäsoluihin. Samoin diagnostiikassa biokonjugaatteja käytetään tunnistamaan ja mittaamaan tiettyjä molekyylejä, kuten immunomäärityksissä. Muita sovelluksia ovat biosensorit, lääkeannostelujärjestelmät ja biomateriaalit.