basidiomyceteihin

Basidiomyketit, eli basidiomyceteihin kuuluvat sienet, muodostavat Basidiomycota-lahkon suurimman ja monimuotoisimman ryhmän. Niihin kuuluu hajottajia, symbioottisia lajeja sekä runsaasti ruokasieniksi käytettyjä lajeja. Yleisin tunnusmerkki on basidium, solukappale, jossa basidiosporat kehittyvät, sekä basidiocarpsit eli hedelmäkappaleet, joiden hymenialueella lisääntyminen tapahtuu. Basidiomyceteihin kuuluu sekä laajoja metsien hajoajaryhmiä että monia mykoriittisia sieniä, jotka muodostavat tärkeitä ekosysteemipalveluita.

Elinkierto alkaa basidiosporoista, jotka itävät haploidiselle myseelille. Kaksi yhteensopivaa haploidista myseeliä voi fuusioitua plasmogamian kautta, jolloin syntyy dikaryoottiinen myseeli. Dikaryootti kasvaa ja muodostaa basidiokarppeja, joiden hymeniumilla basidiat muodostuvat. Basidiumissa tapahtuu karyogamia, jolloin tuma lyödään diploidiseksi, ja tämän jälkeen meiosis tuottaa haploide basidiosporoita. Basidiosporat vapautuvat ja itävät uuteen sukupolveen.

Ekologisesti basidiomyketit ovat keskeisiä hajottajia, erityisesti puu- ja lehtikompostin kiertokulussa, sekä monet muodostavat ectomykorritsoita, jotka parantavat puiden veden ja ravinteiden saantia. Osa lajeista on kasvien patogeenejä, kuten rustot ja smutit, joilla on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia viljelykasveille. Monet basidiomyketit ovat ihmisille tärkeitä elintarvikkeita ja viljelytuotteita, ja niitä sekä niiden entsyymejä käytetään laajalti bioteknologisissa sovelluksissa. Suomessa ja muualla maailmassa basidiomyketit muodostavat paitsi ekosysteemien, myös kulttuurin ja talouden kannalta merkittävän ryhmän.