azolilääkkeistä

Azolilääkkeet ovat laaja ryhmä lääkeaineita, joita käytetään ensisijaisesti sienitulehdusten hoitoon. Niiden teho perustuu kykyyn estää sieniä tuottamasta ergosterolia, joka on välttämätön osa niiden solukalvoa. Kun ergosterolin tuotanto estyy, sienen solukalvon rakenne heikkenee ja lopulta sieni kuolee tai sen kasvu pysähtyy.

Azolilääkkeet jaetaan karkeasti kahteen pääryhmään: imidatsolijohdannaisiin ja triatsolijohdannaisiin. Imidatsolijohdannaiset, kuten klotrimatsoli ja mikonatsoli, ovat yleensä paikallisesti käytettäviä lääkkeitä, joita esiintyy voiteissa, puutereissa ja emätinpuikoissa erilaisten iho- ja limakalvosienten aiheuttamien infektioiden hoitoon.

Triatsolijohdannaiset, kuten flukonatsoli, itrakonatsoli ja vorikonatsoli, ovat tehokkaampia ja niitä käytetään usein sisäisesti suun kautta tai suonensisäisesti vakavampien ja laaja-alaisten sienitulehdusten hoitoon. Näitä ovat esimerkiksi syväsienitaudit, jotka voivat vaikuttaa sisäelimiin.

Azolilääkkeiden käyttöön liittyy myös mahdollisia haittavaikutuksia ja yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Yleisimpiä haittavaikutuksia ovat ruoansulatuskanavan oireet, kuten pahoinvointi ja vatsakipu. Jotkin azolit voivat vaikuttaa maksan toimintaan, minkä vuoksi maksan toimintaa seurataan hoidon aikana. Lisäksi azolilääkkeet voivat estää tai tehostaa muiden lääkkeiden aineenvaihduntaa elimistössä, mikä vaatii varovaisuutta samanaikaisessa lääkityksessä. Azolilääkkeet ovat merkittävä osa nykyaikaista sienilääkehoitoa, mutta niiden käyttö vaatii aina lääkärin arvion ja ohjeistuksen.