avaskulaariset

Avaskulaariset on lääketieteellinen termi, joka kuvaa kudoksia tai rakenteita, joilla ei ole omia verisuonia. Sana muodostuu etuliitteestä a- sekä sanasta vasculaarinen, ja sitä käytetään sekä kuvaamaan normaalisti avaskulaarisia kudoksia että tilanteita, joissa verenkierrosta vastaavat rakenteet puuttuvat tai ovat heikentyneet. Suomenkielisessä käytössä avaskulaarisuus korostaa kudosten tai alueiden riippuvuutta diffuusion kautta tapahtuvasta ravinnonsaannista.

Normaalisti avaskulaarisia kudoksia ovat muun muassa rusto (erityisesti hyaliininen rusto), sarveiskalvo sekä joidenkin luiden nivelpinnat. Myös ihon uloimmat kerrokset eli epidermis sekä kynsilevyt ovat käytännössä avaskulaarisia, sillä niihin ei sisälly omia verisuonia. Monet muut kudokset saavat ravinteita ja happea ympäröivästä verisuonitetusta side- ja hermostosta sekä difuusion avulla.

Avaskulaarisuus vaikuttaa kudosten toimintaan ja parantumiseen. Verenkierrosta riippuvaiset kudokset voivat kärsiä haavojen parantumisesta ja kudostuottojen regeneroinnista, jos veritodellisuus on heikentynyt. Tärkeä esimerkki kliinisestä yhteydestä on avaskulaarinen nekroosi, jossa verenkierron puute johtaa kudoksen kuolioon. Avaskulaarisuus on myös huomioitava kirurgiassa ja biologiassa, kun arvioidaan kudosten ravitsemusta, toipumista ja rehabilitaatiota.