autotutkimuksessa

Autotutkimuksessa tarkoitetaan tutkimusmenetelmää, jossa tutkija tarkastelee omaa toimintaansa, kokemuksiaan ja tulkintaansa tutkimuskohteena. Menetelmä korostaa reflektoivaa aineistonkeruuta ja itsehavainnointia sekä kirjallista ilmaisua, kuten päiväkirjoja, muistiinpanoja ja narratiivisia kertomuksia. Autotutkimus sijoittuu laadullisen tutkimuksen kenttään ja liittyy erityisesti autoetnografian lähestymistapoihin.

Tutkimusprosessi on systemaattinen ja läpinäkyvä: tutkija määrittelee tutkimuskysymyksen, kerää dataa itse tekemästään toiminnasta ja tulkitsee aineistoa teoreettisten viitekehysten avulla. Aineisto voi koostua päiväkirjoista, video- tai ääninauhoitteista sekä reflektiivisistä esseistä. Analyysi sisältää koodauksen, teemojen etsimisen ja teoreettisen tulkinnan sekä audit trailin, joka osoittaa valmistelun ja päätelmien yhteydet dataan.

Eettiset näkökulmat: koska tutkija on osa aineistoa, korostuvat läpinäkyvyys, suostumusten ja yksityisyyden suojan huomiointi sekä tutkimuksen vaikutusten arviointi. Luotettavuus ja uskottavuus pyritään varmistamaan reflektiivisellä suunnittelulla, audit traililla ja mahdollisella triangulaatiolla.

Käyttökohteet: autotutkimusta on sovellettuna kasvatuksen, terveydenhuollon, sosiaalialan sekä organisaatiotutkimuksen alueilla. Sen etuja ovat syvä kontekstuaalinen ymmärrys ja käytännön kehittäminen omien kokemusten kautta; rajoitteita ovat subjektiivisuus ja rajallinen yleistettävyys, jota voidaan parantaa systemaattisella suunnittelulla ja vertaisarvioinnilla.