autoimmuunisyyksiä

Autoimmuunisyyksiä ovat tiloja, joissa kehon immuunijärjestelmä hyökkää virheellisesti omia terveitä kudoksiaan vastaan. Normaalisti immuunijärjestelmä erottaa elimistön omat solut ja vieraat tunkeilijat, kuten bakteerit ja virukset, ja kohdistaa puolustusmekanisminsa ainoastaan tunkeilijoihin. Autoimmuunisairauksissa tämä kyky erottaa "oma" ja "vieras" pettää, ja immuunijärjestelmä alkaa tuottaa vasta-aineita ja soluvälitteisiä reaktioita, jotka vahingoittavat kehon omia soluja, kudoksia ja elimiä.

Syitä autoimmuunisairauksien kehittymiseen ei täysin tunneta, mutta niiden uskotaan olevan monitekijäisiä. Geneettisillä tekijöillä on merkitystä, sillä jotkin autoimmuunisairaudet kulkevat suvuittain. Myös ympäristötekijöillä, kuten infektioilla, tietyillä lääkkeillä ja elämäntavoilla, voi olla osuutta sairauden puhkeamisessa tai pahenemisessa. On myös esitetty, että hormonaalisilla tekijöillä voi olla merkitystä, sillä monet autoimmuunisairaudet ovat yleisempiä naisilla.

Autoimmuunisairauksia on useita kymmeniä erilaisia, ja ne voivat kohdistua kehon eri osiin. Esimerkkejä yleisimmistä autoimmuunisairauksista ovat reuma (nivelreuma), diabetes tyyppi 1, lupus, kilpirauhasen autoimmuunisairaudet (kuten Hashimoton tauti ja Basedowin tauti) sekä multippeliskleroosi. Sairauksien oireet vaihtelevat suuresti riippuen siitä, mihin kudoksiin tai elimiin immuunijärjestelmän hyökkäys kohdistuu. Oireita voivat olla esimerkiksi kipu, turvotus, väsymys, kuume ja elintoimintojen häiriöt. Autoimmuunisairauksia ei yleensä voida parantaa, mutta hoito keskittyy oireiden lievittämiseen ja immuunijärjestelmän toiminnan hillitsemiseen.