aurinkoflareista

Aurinkoflareista ovat nopeita, äkkipäisiä kirkkauden ja säteilyn lisäyksiä Auringon aktiivisilla alueilla. Ne syntyvät, kun Auringon magneettinen energia vapautuu magnetisesta uudelleenjärjestäytymisestä, ja ne voivat tapahtua pienemmässä tai suuremmassa mittakaavassa. Flareja havaitaan koko elektromagneettisessa spektrissä radioista gamma-säteisiin ja niiden vaikutukset voivat levitä Auringon ympäristöön sekä planeettoihimme. Usein flareja esiintyy yhdessä koronan massapurkauman (CME) kanssa, mutta ei aina.

Luokittelu ja ominaisuudet tapahtuvat pääasiassa X-säteiden perusteella. GOES-sääasemien mittauksilla aurinko luokitellaan luokkiin A, B, C, M ja X, ja kunkin luokan sisällä tarvitaan numeerinen lisäyssuure, esimerkiksi M5 tarkoittaa noin 5×10^-5 W/m^2:n 1–8 Å:n X-ray-fluksia ja X1 noin 1×10^-4 W/m^2:ta. Flarejen kesto on tavallisesti minuuteista noin puoleen tuntiin, ja niiden kokonaisenergia voi olla suurin piirtein 10^25 joulea (noin 10^32 ergs).

Vaikutukset ja seuranta: Maahan vaikuttavat seuraamukset ovat osittain riippuvaisia siitä, liittyykö flareen CME. Päivällä syntyvät HF-radioviestinnän häiriöt sekä mahdolliset navigaatio- ja satelliittimääräysten muutokset. Voimakkaat flaret voivat lisätä avaruusympäristön säteilyä ja aiheuttaa sähkö- sekä magneettisia myrskyjä, joiden vaikutukset ulottuvat sekä avaruudessa että maan ilmakehän yläosiin. Flareita ja niihin liittyviä tilastollisia ja fysikaalisia havaintoja seurataan paranemaanän NOAA Space Weather Prediction Centerin sekä useiden kansainvälisten tutkimuslaitosten toimesta käyttämällä sekä satelliitteja että maa-pohjaisia teleskooppeja.