arvoasetelma

Arvoasetelma on käsite, jota käytetään erityisesti yhteiskuntatieteissä ja filosofiassa kuvaamaan arvojoukon muodostamaa tulkinta- tai arviointikehystä. Se tarkoittaa niitä arvoja ja niiden keskinäisiä prioriteetteja, jotka ohjaavat päätöksiä, arviointeja ja diskurssin rakentamista tietyssä kontekstissa. Arvoasetelma kertoo, mitä pidetään tärkeänä ja miten erilaiset vaihtoehdot suhteutuvat toisiinsa.

Arvoasetelmaa voidaan analysoida sekä yksittäisten toimijoiden että organisaation, politiikan tai tutkimusprojektin tasolla. Sitä tarkastellaan kriittisesti siten, miten se rakentaa normatiivisia oletuksia ja mikä jää taka-alalle. Eri sidosryhmät voivat kohdata toisensa, kun arvoasetelmiin vedetään valintoja ja tulkintoja, jolloin dialogi ja konfliktien tulkinta riippuvat siitä, millainen arvohierarkia on valittu.

Esimerkkejä: terveydenhuollon eettisissä päätöksissä arvoasetelma voi painottaa autonomiaa, benefienssiä tai oikeudenmukaisuutta eri painotuksin; ympäristöpolitiikassa taas voidaan korostaa varovaisuutta, taloudellista oikeudenmukaisuutta tai kestävää kasvua.

Termi on käytössä monissa tutkimus- ja suunnitteluprosesseissa, kuten politiikan analyysissä, yritysten yhteiskuntavastuustrategioissa sekä diskurssianalyyseissä. Se liittyy läheisesti käsitteisiin arvojärjestys, eetos ja kehysanalyysi. Arvoasetelmaa voidaan käyttää sekä kuvaamaan nykyistä tilaa että avaamaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, joissa painotukset voivat muuttua.