arkistotiedon

Arkistotiedon on ala, joka tutkii tallenteiden hallintaa sekä mahdollistaa niiden käytön. Se käsittelee sekä fyysisten että digitaalisten arkistojen elinkaarta: niiden luomista, vastaanottamista, järjestämistä, kuvaamista, säilyttämistä ja saatavuutta. Arkistotiedon tavoitteena on turvata todistettavuus, alkuperäisyys ja pitkäaikainen käytettävyys sekä tukea tutkimusta, päätöksentekoa ja kulttuuriperintöä.

Keskeisiä käsitteitä ovat provenance (perintö), alkuperäisjärjestys, kuvaus (finding aids) sekä hallinta- ja säilytyskäytännöt. Arkistotiedossa käytetään kuvausstandardeja kuten ISAD(G), ISAAR(CIFF) sekä metadata- ja tiedostomuotomäärityksiä kuten Dublin Core ja METS. Digitaalissa ympäristössä keskeisiä viitekehyksiä ovat OAIS ja PREMIS.

Digitalisaation myötä arkistotiedon haasteisiin kuuluu pitkäaikaissäilytys, tiedostomuotojen migraatiot, metadata-integraatio sekä tieto- ja tekijänoikeudet. Näiden avulla varmistetaan, että tallenteet voivat säilyä käyttökelpoisina ja todentuvina vuosikymmeniä tai vuosisatoja.

Suomessa arkistotyö ja arkistotiedon hallinta ovat osa julkisen hallinnon ja kulttuuriperinnön toimintaa. Kansallisarkisto ja paikalliset arkistot vastaavat hallinnasta, kuvailusta ja säilytyksestä. Arkistotiedon ammattilaiset työskentelevät sekä julkisella sektorilla että tutkimus- ja kulttuurialoilla koulutuksen ja käytännön menetelmien yhdistämisessä.