antropometriset

Antropometriset mittaukset ovat ihmisen kehon koon, muodon ja koostumuksen systemaattista kartoitusta. Keskeisiä mittauksia ovat pituus, paino sekä kehon ympärysmitat ja segmenttien pituudet; lisäksi voidaan arvioida rasvan ja lihasmassan jakaumaa. Näitä tietoja käytetään sekä tutkimuksessa että käytännön suunnittelussa, kuten ergonomiassa, vaate- ja urheilutuotteiden kehittämisessä sekä terveys- ja riskinarvioinnissa.

Mittausmenetelmät vaihtelevat perinteisestä suoramittauksesta moderneihin teknologioihin. Perinteisesti mitat otetaan mitoilla, nivelpisteissä ja ympäryksillä. Laajempia arvioita antavat bioimpedanssimittaukset (BIA), kehon koostumuksen mittaukset sekä 3D-kehon skannaus. Monet tutkimukset hyödyntävät myös kuvantamismenetelmiä, kuten DEXA tai MRI, jotka antavat tarkempia tietoja.

Mittaukset standardoidaan protokollien avulla, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia. Kansainvälisiä ohjeita noudatetaan esimerkiksi ISAK:n suosituksissa sekä kansallisissa ja organisaatiokohtaisissa ohjelmissa. Mittauksia suorittavat koulutetut mittaajat, ja kalibrointi sekä raportointi ovat tärkeitä.

Sovellukset ulottuvat terveysriskien arvioinnista ja kasvun seurantaan lapsilla, urheilumenestyksen optimointiin sekä vaatteiden koon ja ergonomian suunnitteluun. Rajoitteita ovat mittausvirheet, populaatiosta riippuvat vaihtelut sekä mittausolosuhteiden kontrollin haasteet.

Historian juuret ovat 1800-luvulla; antropometria kehittyi mittaustieteenä. Termi tulee kreikan sanoista anthropos (ihminen) ja metron (mitta).