anticoagulanttihoito

Antikoagulanttihoito tarkoittaa lääketieteellistä hoitoa, jonka tarkoituksena on estää verihyytymien muodostuminen tai niiden leviäminen. Hoito vaikuttaa veren hyytymiskierteeseen ja hyytymistekijöiden toimintaa, jotta veritulpat eivät muodostu liikaa tai ne eivät kasvaisi suuriksi.

Yleisimmät antikoagulantit jaetaan kahteen pääryhmään: varfariini ja muut vitamiini K -antagonistit sekä suorat oraaliset antikoagulantit (DOAC). Varfariini vaatii säännöllistä INR-seurantaa ja ruokavalion huomioimista, sillä runsas vitamiinin K saanti voi vaikuttaa vaikutukseen. DOAC-lääkkeet, kuten dabigatraani, rivaroksabaani, apiksabaani ja edoksabaani, ovat useimmiten vähemmän seurantaa vaativia, mutta niiden annostus riippuu munuaisten toiminnasta ja ne voivat olla vasta-aiheisia tiettyjen munuaissairauden tai muiden tilojen yhteydessä.

Indikaatiot antikoagulanttihoidolle ovat eteisvärinä, syvä laskimotukos (DVT), keuhkoveritulma (PE) sekä joissakin tapauksissa sydämen mekaanisten venttiilien yhteydessä. Perioperatiivisesti hoitoa arvioidaan yksilöllisesti; usein antikoagulantit lopetetaan ennen toimenpidettä ja tilalle voidaan harkita tilapäistä veren hyytymisen estoa lyhytaikaisella hoidolla (bridging) vain erikoistilanteissa.

Turvallisuus ja seuranta: verenvuotoriskin minimoimiseksi hoitoa seurataan, ja potilaita neuvotaan vuotojen oireista sekä mahdollisista yhteisvaikutuksista muiden lääkkeiden kanssa. Potilaan on noudatettava annostusta ja ilmoitettava lääkärille kaikista muista lääkkeistä tai ruokavaliomuutoksista.